Viva Erotica
14.-17.5.2015

VivaErotica

Nelipäiväiset elokuvaorgiat, tapahtuma nimeltään Viva Erotica (14.-17.5.2015) tuo Helsingin kevääseen aimo annoksen häpeämätöntä nautintoa. Juhlimme seksin ja elokuvan moninaisuutta ja palaamme aikaan, jolloin tuhmia elokuvia esitettiin oikeissa teattereissa.

Yhden pitkän viikonlopun aikana esitämme alkuperäisformaatissaan kulta-ajan helmiä pornografian ikoneilta Joe Sarnolta, Lasse Braunilta ja Gerard Damianolta. Teemme myös löytöretkiä nykypäivän kokeelliseen dokumenttielokuvaan. Norjalaisen Lene Bergin ja saksalaisen Jan Soldatin uusimmat työt nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Pitkien kevätiltojen ohjelmistoon kuuluu myös tyylikästä japanilaista eroticaa (Suzuki Norifumin Ōoku jūhakkei, 1986, kansainväliseltä nimeltään The Shogunate’s Harem), pornogenren konventioita kyseenalaistava moderni klassikko (Lisbeth Lynghoftin Pink Prison, 1999), ja Hans-Jürgen Syberbergin direct cinema -dokumentti Sex Business – Made in Pasing (1969) länsisaksalaisen pehmopornoelokuvan kulisseista.

Orgiat huipentuvat kunnianosoitukseen müncheniläiselle alakulttuuriteatteri Werkstattkinolle. Tapahtuman tähtivieras Doris ”Dolly” Kuhn tuo mukanaan harvoin nähtyjä 8-millisiä seksifilmejä 1980-luvun Münchenin punk- ja New Wave -piireistä – mukaanlukien oman mestariteoksensa Morgenin (1984).

WHS Teatteri Union on luonnollinen valinta elokuvaorgioiden paikaksi. 1980-luvulla nykyisen Unionin paikalla sijaitsi elokuvateatteri Alfa Romeo, joka esitti lokeroista piittaamatta niin seksifilmejä kuin taide-elokuviakin. Tämän lokeroinnin ohi ja yli viilettää myös avajaiselokuvamme, Tinto Brassin Nerosubianco (1968). Kanonisoimattomat klassikot kuten Pannaanpa jodlaten (1973), joka nähdään sunnuntai-iltapäivänä, ovat monille tuttuja Unionin miestenhuoneen seiniltä.

Festivaaleja meillä on jo tarpeeksi, ja orgioita selvästi liian vähän. Tässä tapahtumassa kunnioitetaan seksin iloa ja ihmeellisyyttä – kaikilla elokuvataiteen keinoilla!

Lisätietoa: info@vivaerotica.fi

HUOM! Tapahtumaan ja kaikkiin elokuviin on 18 vuoden ikäraja.

Elokuvat esitetään alkuperäiskielillään englanniksi tekstitettyinä.

Facebook-sivu
Facebook-tapahtuma

 

***

14.5. TORSTAI: EXPRESSIVE ESOTERICA

18.00 NEROSUBIANCO (Tinto Brass, kesto 77 min, 35 mm, K-18)
20.00 RANDY (Phillip Schuman, kesto 65 min, 35 mm, K-18)
22.00 WET DREAMS (Lasse Braun, Max Fischer, Oscar Gigard, Hans Kanters, Geert Koolman, Lee Kraft, Dusan Makavejev, Nicholas Ray, Jens Jørgen Thorsen, Heathcote Williams, kesto ? min, 35 mm, K-18)

Orgiat avataan lokerointia uhmaavien filmien noutopöydällä. Näiden kuvien tekijät ottavat rajojen venyttämisen tosissaan: mihin saakka nakufilmin kokeellisuuden voi viedä, miten paljon panemista ja runkkaamista taide-elokuvaan voi mahduttaa? Tinto Brassin Nerosubianco (1968) vie meidät svengaavaan Lontooseen. Seuraava pysäkki: San Fransisco, johon vastakulttuuri-ikoni Terry Southern ja kokeellisen elokuvan mestari Ben van Meter ovat rakentaneet Science Fucktion -hulluttelunsa, Randyn (1980). Viimeinen pysäkki: Amsterdam, Wet Dreams -festivaalin pesäpaikka vuosina 1970 ja 1971. Jotkut ottivat juhlan monipäiväisenä panoleirinä, jonka aikana näytettiin elokuviakin, toisille taas kyseessä oli elokuvataidetapahtuma jossa nukuttiin harvoin eikä silloinkaan yksin. Näistä syntisistä elokuvajuhlista syntyi antologiaelokuva Wet Dreams (1974).

NEROSUBIANCO

Nykyään Tinto Brassin nimi nostaa ensimmäiseksi mieleen likaisen vanhan miehen arkkityypin ja kiinnostukset: kipakoita naisia muhkeine meijereineen ja uhkeine peräsimineen. Saattaa olla hankalaa kuvitella että Brassia kunnioitettiin joskus italialaisen elokuvan keskeisenä auteurina – kuvainkaatajana, surrealistina, tienraivaajana. Nerosubianco on hänen hurjimpia tuotoksiaan. Siinä näkyy edelleen Brassin kokeellinen tausta (huomatkaa leikkaus!), mutta se on myös selvästi etenemässä populaarimpaan suuntaan: se on elokuvaa jota määrittää genrerajojen ja -kliseiden leikkisä venyttely ja yltäkylläinen alastomuus. Lontoon swinger-buumi on jo lopuillaan: kaupunkiin saapunut yksinäinen vaimo ajautuu kieroon peliin puistosta löytämänsä mustan miehen kanssa… Tätä uskaliaamman aikakauden helmeä näkee valkokankaalla harvoin.

RANDY

Yksi pornoelokuvan lempiaihelmista on muuntuva ruumiillisuus – filmejä on usein rakenneltu outoja asioita puuhaavien pillujen, kyrpien ja persreikien ympärille. Tämän elokuvan keskiössä on Randyn pillu, joka tuottaa joka laukeamalla ihmeainetta nimeltä Orgasmiini. Tohtori Pandreck, ykkösluokan hullu tiedemies, uskoo että Orgasmiini avaa portit maailman herruuteen – ja Randy on tietenkin pidettävä jatkuvassa tuotannon ikeessä, ettei eliksiiri vain pääsisi loppumaan kesken. Onneksi maailmassa kuitenkin on tervejärkisiä ihmisiä, jotka haluavat pelastaa Randyn varmalta uupumuskuolemalta… Tarina ei tietenkään lopu tähän. Pervo, kumma, avant-garde – Randy on kaikkea tätä! Pornoelokuvan unohdettuja aarteita.

WET DREAMS

Tämä 70-luvun antologiaseksifilmi ylittää loistokkaasti pornon ja taiteen, undergroundin ja instituution väliset rajat. Sen tekemiseen osallistui monipuolinen joukko luovia mieliä: tanskalainen provokaattori Jens Jørgen Thorsen, hollantilainen taidemaalari Hans Kanters, englantilainen runoilija Heathcote Williams, ja jugoslavialainen Mustan Aallon surffaaja ja yleinen vastarannankiiski Dušan Makavejev. Joitakin kohokohtia: Lasse Braunin The Happy Necrophiliacs (rietas kantrilaulu miehestä joka potkaisee tyhjää kesken petipuuhien, ja kahdesta tytöstä jotka keksivät miten kalmosta saa riemun irti), Max Fischerin A Face (lähikuva naisen laukeamisesta), and Nicholas Rayn The Janitor (ikääntyvä mies horisee yksinäisiä muistojaan).

 

*** 

15.5. PERJANTAI: PRISONERS OF PASSION

20.00 PINK PRISON (Lisbeth Lynghøft, kesto 89 min, video, K-18)
22.00 HAFTANLAGE 4614 (Jan Soldat, kesto 60 min, DCP, K-18)
00.00 ŌOKU JŪHAKKEI (Suzuki Norifumi, kesto 115 min, 35 mm, K-18)

Messevien leffaorgioidemme toinen päivä on omistettu vankiloille. Illan aloittaa tanskalaisen teatteriohjaajan Lisbeth Lynghøftin ensimmäinen pitkä elokuva Pink Prison (1999), naisille suunnattu pornoelokuva joka on kuvattu Lars von Trierin Dancer in the Darkin (2000) lavasteissa. Seuraavaksi vieraillaan jokaisen vankilafetisistin suosikkikohteessa: Jan Soldatin Haftanlage 4614 (2015) todistaa stressaantuneiden uusliberaalien lomailua kuritushuoneella. Lopulta Ōoku jūhakkei (1986) esittelee meille shōgunaattiajan Japanin, jossa koko maa on hallitsijansa valvoma vankila; Suzuki Norifumin mestarillinen teos edustaa japanilaista eroticaa sen tylyimmässä ja tyylikkäimmässä muodossa.

PINK PRISON

Klassinen vedonlyöntiasetelma: Mila lupaa tarjota toimituspäällikölleen viikonlopun juhlat, mikäli hän ei onnistu saamaan haastattelua vastaperustetun vankilan julkisuutta karttavalta johtajalta. Neuvokas Mila murtautuu sisään (!) vankilaan ja ryhtyy jahtaamaan vaikeasti tavoitettavaa Samia. Matkallaan hän törmää moniin mielenkiintoisiin ilmiöihin ja kokee yhden jos toisenkin kolmannen asteen yhteyden. Todellisuus ja unet alkavat pian sekoittua toisiinsa. Moderni pornoklassikko, joka kyseenalaistaa genren konventioita useammalla kuin yhdellä tavalla.

HAFTANLAGE 4614

Arwed ja Dennis ovat perustaneet pienen yksityisvankilan. Internetin välityksellä ihmiset voivat osallistua heidän johtamiinsa roolipeleihin, jotka saattavat kestää kymmenenkin päivää. Jan Soldat kuvasi yhden pelisession. Tuloksena syntyi jyrkkäsävyinen inhimillinen komedia, jossa toiset ovat onnellisia saadessaan herken rauhan arjen rutiineista (sidottuna ja suukapuloituna) ja toiset nauttivat huomion keskipisteenä olemisesta. Arwedin ja Dennisin on noustava aamuseitsemältä laittamaan vierailleen erityisen laihaa teetä…

ŌOKU JŪHAKKEI

Shōgunaattiajan Japani: Maa on suljettu muulta maailmalta, kansa on kastijärjestelmän jakama, ja koko pyramidin huipulla seisovat samurait – joista jokainen palvelee omaa klaaniaan. Tässä asetelmassa koko valtiosta tulee juonittelun pesä, jossa yksikin harha-askel saattaa johtaa aseman tai hengen menetykseen. Kun uusi shōgun astuu valtaan, hän saa tietää edeltäjänsä siittäneen perijän yhdelle jalkavaimoistaan – mutta koska lapsi ei ole vielä syntynyt, ongelma on ratkaistavissa. Vaimo on kuitenkin karannut… Ōoku jūhakkei on hämmentävä genresekoitus: ylhäistön seksiä, raskasta melodraamaa, historiallista elokuvaa ja jäljittelemätöntä japanilaista omituisuutta. Myöhäisen yön erikoiskattaus!

Elokuva tunnetaan myös kansainvälisellä nimellään The Shogunate’s Harem.

 

***

16.5. LAUANTAI: MINDFUCK

18.00 MIND FUCK (Kopfkino) (Lene Berg, kesto 75 min, DCP, K-18)
20.00 INSIDE JENNIFER WELLES (Jennifer Welles & Joe Sarno, kesto 108 min, 35 mm, K-18)
22.30 SENSATIONS (Lasse Braun, kesto 67 min, 35 mm, K-18)
00.30 THE DEVIL IN MISS JONES (Gerard Damiano, kesto 67 min, 16 mm, K-18)

Kolmantena päivänä vuorossa on pitkä trippi. Ensimmäisenä nähdään kansainvälisesti arvostetun norjalaisen ohjaajan Lene Bergin Kopfkino (2012), jossa kahdeksan BDSM-työläistä kertoo työstään päivällisen äärellä – kertomuksia överiksi menneistä roolileikeistä ja aherruksen lomassa löydetyistä omista nautinnoista. Inside Jennifer Welles (1977) esittää olevansa samanlainen teos: kaunistelematon totuus pornotähden yksityiselämästä. Mutta kun seksialan kirjoittamaton sääntö on, että kaikki on peliä ja silmänkääntöä, millainen “tositarina” edes on mahdollinen? Lasse Braunin Cannes-siunattu mestariteos Sensations tarjoaa sadunomaisen retken naisellisten fantasioiden toteutumiseen – tanskalaista leikkivän italialaisen kuvittelemana. Gerard Damianon monumentaalinen The Devil in Miss Jones (1973) puolestaan esittää todellisuuden, joka on pirun kertoma vitsi…

MIND FUCK (Kopfkino)

Kopfkinossa kahdeksan naista keskustelee pitkän pöydän ympärillä teatraalisessa tilassa – muodostaen alkuperäisen kreikkalaisen termin mukaisen symposiumin, joka tuo mieleen myös Buñuelin elokuvan El ángel exterminador (1962). Naiset työskentelevät BDSM-alalla: viisi dominaa, kolme subia. He istuvat kasvot kohti kameraa, kääntyen sivuttain aina toisilleen puhuessaan. Kamera pysyy koko ajan liikkeessä, siirtyy hitaasti ja tasaisesti eteen ja taakse pöydän etupuolella, vaihtaa perspektiiviä satunnaisesti. Joillekin katsojille tämä on dokumenttielokuva, jonka jälkeen tietää kanssaihmisistään turhankin paljon. Toisille elokuva saattaa näyttäytyä raamatullisena tarinana synnistä, armosta ja sovituksesta.

INSIDE JENNIFER WELLES

Jennifer Welles oli Yhdysvaltain pornon kulta-ajan supertähti. Inside Jennifer Welles tehtiin hänen kulttiaan juhlistamaan: sen oli tarkoitus olla eräänlainen omaelämänkerta, jossa hän voisi paljastaa todellisen minänsä (lopputeksteistä puuttuvan Joe Sarnon, Times Squaren Bergmanin, ohjaamana). Sanotaan tätä vaikka naamion ripitykseksi. Elokuva on pitkälti aikansa tuote – kaunistelemattomilta vaikuttavat “tositarinat” pornotähdistä ja -tähtösistä olivat tuolloin kovassa nosteessa. Tästä elokuvasta tuli Wellesin viimeinen esiintyminen – sen jälkeen hän katosi kentältä ja vaipui nimettömyyteen.

SENSATIONS

Matka kohti seksuaalista tyydytystä on tyypillinen pornojuonen rakenne – kunnon nainti johtaa onnellisempaan oloon, monenlaisten kohtaamisten ja aukkojen kautta kerrytetty viisaus johtaa henkiseen kasvuun ja kypsyyteen. Tottahan sekin. Sensations on yksi sellainen tarina – se kuljettaa meitä halki Amsterdamin, jonka jäljittelemätön europornoauteur Lasse Braun esittää kaupunginkokoisena parinvaihtoklubina. Taideskene on kaupungin iloisenperverssi sielu ja moottori – vierailu keräilijän luona saattaa johtaa (melko vaniljaiseen) BDSM-kurssitukseen, taidenäyttely saattaa kehkeytyä vinkeän värikkääksi performanssiorgiaksi… Maagisinta tilanteessa on, että kaikki tämä saattaa hyvinkin olla hyväntahtoisen noidan tekosia!

Esitys järjestetään yhteistyössä Night Visions -festivaalin kanssa.

THE DEVIL IN MISS JONES

Tämä on pornon Taistelulaiva Potemkin, Vertigo, ja ehkä jopa sen Ihmemaa Oz. Se on edelleen genren kivijalka, ja silti yhtä tuore ja haastava kuin ensiesityksensä aikaan. Kuten Sensations, The Devil in Miss Jones kuvaa naisen matkaa kohti seksuaalista täyttymystä – joskin sardonisemmalla, tummemmalla, selvästi eksistentialistisella sävyllä. Neiti Jones on surkea vanhapiika joka päättää päättää puutteenalaisen ja lemmettömän elämänsä tekemällä itsemurhan. Limbossa hän kohtaa herra Abacan, joka selvittää säännöt: neidillä ei ole pääsyä taivaaseen, valinta on tehtävä helvetin ja kiirastulen välillä. Neiti haluaa kostaa kohtalolle ja valitsee helvetin – johon hän pääsee jos vain onnistuu ansaitsemaan paikkansa hornan tulisimpana porttona. Opettaja astuu näyttämölle…

 

***

17.5. SUNNUNTAI: MUNICH BABYLON

16.00 SEX BUSINESS – MADE IN PASING (Hans-Jürgen Syberberg, kesto ? min, 35 mm, K-18)
18.00 PANNAANPA JODLATEN (Siggi Götz, kesto ? min, 35 mm, K-18)
20.00 FICKFILME AUS MÜNCHEN (Doris Kuhn, Erich von Wagner uva., kesto n. 60 min, 8 mm, K-18)

Viimeinen päivämme on kunnianosoitus sekä Kino Alfa Romeolle että Werkstattkinolle. Werkstattkino on müncheniläinen alakulttuuriteatteri, joka on ollut suureksi avuksi tämän leffaorgian järjestämisessä. Iltapäivällä aloitamme kepeästi: Sex Business – Made in Pasing (1969) on brechtiläinen direct cinema -tyyppinen dokumenttielokuva Günther Hendelin nahkahousukomedian Graf Porno und die liebesdurstigen Töchter (1969) kuvauksista. Harkitsimme myös Hendelin teoksen esittämistä, mutta päädyimme lopulta samankaltaiseen tuotokseen, joka saapuu valkokankaalle suoraan Unionin vessan seinältä: Siggi Götzin Pannaanpa jodlaten (alkup. Geh, zieh dein Dirndl aus, 1973), nautinnollisen hulvaton slexpstick-pätkä täynnä nylkytystä ja huonoja vitsejä. Vakavoidumme kuitenkin viimeistä näytöstämme varten, kun saamme nähdä Werkstattkinon tuottamia 8-millisiä filmejä, joista monet ovat luonteeltaan pornografisia. Pitäkää varanne: näissä harvoin esitettävissä lyhäreissä hardcore-toiminta kohtaa hardcore-anarkian.

SEX BUSINESS – MADE IN PASING

Hans-Jürgen Syberberg on kutsunut tätä direct cinema -dokumenttiaan esseeksi saksalaisesta elokuvasosiologiasta. Dokumentti seuraa länsisaksalaisen pehmopornoelokuvan kuvauksia 60-luvun lopulla. Tuloksena on karnevalistinen tapakomedia täynnä tyyppihahmoja: armoton tuottaja (Alois Brummer), hurmaava ohjaaja (Günter Hendel), kääpiöjättiläinen (Rinaldo Talamonti), kokoelma äkeitä tuotantoryhmän jäseniä ja puolialastomia nuoria ihmisiä. Hulvaton tyylinäyte saksalaisen elokuvan uuden aallon ajalta.

PANNAANPA JODLATEN (Geh, zieh dein dirndl aus)

Siggi Rothemund ohjasi melkoisen määrän seksifilmejä joista hän ei niin välittänyt, ja joiden yhteydessä hän käytti salanimeä Siggi Götz. Götz oli nuoremmille länsisaksalaisille cinefiileille jonkinlainen kulttihahmo: antimestari, jonka teokset ovat häpeämätöntä yleisön miellyttämistä ja hauskanpitoa. Eli, tässä elokuvassa: Laareittain luokatonta huumoria, postikorttimaisia luontokuvia, loputonta muhinointia heinäladoissa, niityillä ja lakanoiden välissä.

FICKFILME AUS MÜNCHEN

Münchenin Werkstattkino on keskeinen toimija Saksan elokuvapiireissä: kollektiivin johtama elokuvateatteri jonka ohjelma ei noudata mitään rajoja. Tämä teatteri näyttää kaikkea tunnustetuista klassikoista harrastelijapornoon. Heille riittää että kuva herättää miettimään – vielä parempaa, jos se provosoi, järkyttää ja horjuttaa yhteiskunnallisia valtarakenteita. 80-luvun alussa kollektiivi päätti, suoran toiminnan periaatteilla ja tee-se-itse -hengessä, ottaa tuotannon kokonaan omiin käsiinsä – niinpä he hankkivat Super-8 -kameran ja ryhtyivät tekemään sellaisia elokuvia joita halusivat itse esittää. Näissä kuvissa nähtiin usein seksiä, joka oli sekä korutonta että hämmentävää. Doris Kuhn saapuu esittelemään valikoiman näitä harvinaisia herkkuja, mukaanlukien oman mestariteoksensa Morgenin (1984).

*********
ENGLISH BELOW
*********

THURSDAY: EXPRESSIVE ESOTERICA
18.00 NEROSUBIANCO (Tinto Brass, kesto 77 min, 35 mm, K-18)

20.00 RANDY (Phillip Schuman, kesto 65 min, 35 mm, K-18)

22.00 WET DREAMS (Lasse Braun, Max Fischer, Oscar Gigard, Hans Kanters, Geert Koolman, Lee Kraft, Dusan Makavejev, Nicholas Ray, Jens Jørgen Thorsen, Heathcote Williams, kesto 98 min, 35 mm, K-18)

We open our orgy with a cornucopia of films that defy any attempt at easy categorization, all made by artists hell-bent on pushing the envelope as far as possible – how much experimentation can you get away with in a skin flick, how much banging and wanking can an arthouse movie take? In Nerosubianco (1968) we’ll visit London when it was Swinging, led (astray) by Tinto Brass. Next stop: San Francisco where counterculture icon Terry Southern and experimental cinema master Ben van Meter set their outrageous Science Fucktion extravaganza Randy (1980). Last stop: Amsterdam where in 1970 and ’71 the Wet Dreams Festival was held; for some, it was a several-days-long fuckfest with occasional screenings of dirty movies, for others a film art event whose participants rarely slept and never went to bed alone. The omnibus film Wet Dreams (1974) grew out of those two experiments in sinema.

FRIDAY: PRISONERS OF PASSION
20.00 PINK PRISON (Lisbeth Lynghøft, kesto 89 min, video, K-18)

22.00 HAFTANLAGE 4614 (Jan Soldat, kesto 60 min, DCP, K-18)

00.00 ŌOKU JŪHAKKEI (Suzuki Norifumi, kesto 115 min, 35 mm, K-18)

Day Two of our splendid movie orgy is devoted to the idea of prison – we’ll do time with passion, and have time do us rough and raw, time and again. We’ll open the evening with Danish theater director’s Lisbeth Lynghøft’s feature film debut, Pink Prison (1999) a made-for-women-porn movie from the Lars von Trier-empire shot on the set of Dancer in the Dark (2000). Next up is a visit to a BDSM-playground for everybody with a prison fetish – the Haftanlage 4614 (2015); Jan Soldat kept watch over several days of friendly corporal punishment or enforced boredom for the stressed outs of Neoliberism. Finally, with Ōoku jūhakkei (1986), it’s off to Japan, the Shogunate era when the whole country was a prison and the ruler its head warden; Japanese erotica at its most refined and rude by one of the genre’s master stylists, Suzuki Norifumi.

SATURDAY: MINDFUCK
18.00 KOPFKINO (Lene Berg, kesto 75 min, DCP, K-18)

20.00 INSIDE JENNIFER WELLES (Jennifer Welles & Joe Sarno, kesto 108 min, 35 mm, K-18)

22.30 SENSATIONS (Lasse Braun, kesto 67 min, 35 mm, K-18) 
00.30 THE DEVIL IN MISS JONES (Gerard Damiano, kesto 67 min, 16 mm, K-18)

Day Three offers one long head trip. First, we screen internationally celebrated Norwegian artist Lene Berg’s Kopfkino (2012) in which eight BDSM-workers tell each other over dinner stories from their professional life – about role plays getting out of hand and personal pleasures gotten at the job. Inside Jennifer Welles (1977) claims to offer something similar: a candid look at a porn star’s private life and real story – but what does that mean when the unspoken law of the sex trade says: everything is a game, everything an illusion? Lasse Braun’s Cannes-blessed magical masterpiece Sensations (1975) offers a fairy-tale-like trip towards the realization of female fantasies – as an Italian playing at being a Dane images them to be. In Gerard Damiano’s monument The Devil in Miss Jones (1973), finally, reality is a joke the devil tells…

SUNDAY: MUNICH BABYLON
16.00 SEX BUSINESS – MADE IN PASING (Hans-Jürgen Syberberg, kesto ? min, 35 mm, K-18)

18.00 GEH, ZIEH DEIN DIRNDL AUS (Siggi Götz, kesto ? min, 35 mm, K-18)

20.00 FICKFILME AUS MÜNCHEN (Doris Kuhn, Erich von Wagner uva., kesto n. 60 min, 8 mm, K-18)

Our Final Day pays homage to Kino Alfa Romeo as much as to the Werkstattkino, an off-cinema in Munich that helped us a lot in the making of our movie orgy. Befitting the afternoon hours, we’ll begin with something light and breezy: Sex Business – Made in Pasing (1969), a Brecht-driven direct cinema documentary about the shooting of a Lederhosen-sex comedy, Günther Hendel’s exquisite Graf Porno und die liebesdurstigen Töchter (1969). We thought about showing this as well but finally decided to instead present something similar straight from Union teatteri’s toilet, so to speak: Geh, zieh dein Dirndl aus (1973) by Siggi Götz, an enjoyably zany piece of slexpstick with lots of humping and torrents of borderline dumb jokes. Things get more serious with our closing event, a screening of ultra rare Super-8 films often of a pornographic nature made by people from (or close to) the Werkstattkino – get ready for a heady mix of hardcore action and even more hardcore anarchistic politics.