Mansfield 66/67 ja Don’t Deliver us from Evil 23.02.2018

NV esittää: MANSFIELD 66/67 ja DON’T DELIVER US FROM EVIL
Night Visions ja WHS Teatteri Union juhlistavat Sian vuoden starttia kahden elokuvan napakalla paketilla, jossa fakta ja fiktio sysätään törmäyskurssille veret seisauttavin seurauksin. Jo sinänsä ainutlaatuisen Don’t Deliver Us from Evil -näytöksen eksklusiivisuuspisteitä kohottaa esitysformaatti, aito 16 mm filmikopio.

Liput: http://www.teatteriunion.fi/shop/nv_2302/

23.2. klo 18.00
MANSFIELD 66/67

Mansfield, Marilyn ja Mamie ovat ne kolme Ämmää, jotka muistetaan esimerkiksi Pulp Fictionin baarikohtauksen tarjoilijahahmoina. Tähtiblondikolmikko tuli yhtä lailla tutuksi 1950- ja 60-lukujen Amerikan sensaatiolehdistön otsikoista. Traagisesti ja epämääräisissä olosuhteissa päivänsä päättivät sekä Marilyn että Jayne Mansfield.

Vinksahtaneesti kiehtova pop-kulttuuridokumentti Mansfield 66/67 fokusoi nimensä mukaisesti tähtensä huuruisiin viimeisiin vuosin 1960-luvun lopulla. Sitä ennen piirretään taitavasti taustoittaen kuva tähden kulta-ajasta ja Yhdysvaltojen tuolloisesta (pop-)kulttuuri-ilmapiiristä. Ohjaajapariskunta Ebersole ja Hughes on kunnostautunut aiemmin myös Night Visions -festivaaliohjelmistossa ällikällä lyöneen Hohto-dokumentin Room 237:n executive-tuottajina.

Merkillisin ja samalla synkin luku Mansfieldin tarinassa liittyy Anton LaVeyhyn. Saatanan kirkon ylipapin ja parhaat päivänsä nähneen filmitähden läheinen suhde näytti ensin julkisuustempulta, mutta oli sittenkin jotain enemmän. Viimeisiin vuosiin liittyy kirouksia ja kuolemaa tavalla, joka kylmää aidosti.

Vyyhtiä purkaessaan Mansfield 66/67 muuttuu myös riemastuttavaksi tarinaksi LaVeystä, sensaatiohakuisesta pimeyden voimilla flirttailijasta ja provokaattorista, jonka temppujen rinnalla Kauko Röyhkän ja Marilyn Mansonin satanismihörhöilyt ovat silkkaa puuhastelua.

Haastateltavien joukko on katu-uskottava myös genrenäkökulmasta: näkemyksiään tarjoilevat trion onnekkaimman jäsenen Mamie Van Dorenin lisäksi muun muassa aina yhtä innostava John Waters, underground-guru Kenneth Anger ja kulttinäyttelijä-kirjailija Mary Woronov.

Kesto: 84 min
Esitysformaatti: DCP
USA 2017
Ohjaus ja käsikirjoitus: P. David Ebersole & Todd Hughes
Tuotanto: Larra Anderson, P. David Ebersole, Todd Hughes
Mukana mm. John Waters, Mamie Van Doren, Mary Woronov, Kenneth Anger, Tippi Hedren
Kieli: englanti, ei tekstitystä

”Hugely entertaining”
– Jonathan Romney, Screen International

”A fun, bubbly adventure that captures Mansfield’s appeal”
– Patrick Mullen, Point of View Magazine

”Very solid and entertaining”
– Awais Irfan, The Hollywood News

23.2. klo 20.00
DON’T DELIVER US FROM EVIL

1970-luvun liki kadonneisiin merkkiteoksiin kuuluva Joël Sérian kohuttu esikoisohjaus juuttui aikoinaan Ranskan sensuuriin. Väitetyn jumalanpilkan ohella Seriá syyllistyi Ranskan elokuvapiireissä kuolemansyntiin ohjaamalla elokuvan, joka ns. päräyttää.

Don’t Deliver Us From Evil on vapaa tulkinta tositapauksesta, johon myös Peter Jacksonin Heavenly Creatures (1994) perustuu. Aikuisten falskia ja tylsää maailmaa vihaavat luostarikoulun tytöt Anne (Jeanne Goupil) ja Lore (Catherine Wagener) alkavat harjoittaa omintakeista pissis-satanismia, johon kuuluu provosoivia pahuusrituaaleja, julmia kepposia ja äijien eroottista härnäämistä rikollisin seurauksin. Nuorten yli-ihmisten mopo karkaa lopullisesti käsistä koulun juhlien viattomissa kulisseissa.

Hyvin näytelty, tiivistunnelmainen ja vinksahtaneita yksityiskohtia ovelasti tarjoileva Don’t Deliver Us from Evil on uhmakas teos, joka ymmärtää myös aiheensa traagisia puolia. Miettiä voi, onko kyse taiteesta vai eksploitaation piiriin kuuluvasta tylytyksestä. Olennaisinta lienee, että elokuvalla on harvinaisen hyvät edellytykset olla kumpaa tahansa.

a.k.a. Mais ne nous délivrez pas du mal

Kesto: 102 min
Esitysformaatti: 16 mm
Ranska 1970
Ohjaus ja käsikirjoitus: Joël Séria
Tuotanto: Bernard Legargeant
Rooleissa: Jeanne Goupil, Catherine Wagener, Bernard Dhéran, Véronique Silver.